Avainsanat

aurinkoenergia, aurinkokeräin, tuulienergia, tuuligeneraattori, tuuliturbiini

maanantai 24. toukokuuta 2010

Ari Piikkilän generaattorin(LG pesukoneen moottori) testaus pöytäkirjat









Uusiutuvan energian ystävät Marjo Kekki ja Veikko Aalto saavat pian hyödyntää ilmaista aurinkoenergiaa itserakentamiensa aurinkolämpökeräinten ansiosta.

Lämmintä käyttövettä aurinkolämmöllä
RAUMA JA ALUE | 23.05.2010 klo 23.24 |

Veikko Aalto aikoo säästää tulevaisuudessa omakotitalonsa energiankulutuksessa. Tärkeän tavoitteen saavuttamiseksi Aalto on rakennellut viimeiset kolme viikonloppua aurinkolämpökeräintä Eurajoen kristillisellä opistolla aurinkolämpökeräimen rakentamiskurssilla.

Silmin nähden tyytyväisen miehen työn tulokset olivat vihdoin nähtävillä sunnuntaina.

Lue lisää maanantain Länsi-Suomesta

sunnuntai 9. toukokuuta 2010

Kevään odotettu lämmönvaihtimen kytkentäohjeita

Varaaja voi olla varustettu sähkövastuksella, maalämpötekniikalla (kuumakaasuputket), ilmalämpöpumpun kuumakaasukierukalla, lämmityskierukalla jne. jotka sitten huolehtivat varaajan lämmittämisestä silloin, kun aurinko ei paista. Kyseessä voi myös olla ns. erillinen lisävaraaja, jota vain aurinkopaneelit lämmittävät.

Varaajassa ei ole liitäntää aurinkokierukalle tai aurinkoyhteille (Kytkentä 1), joten ulkoinen lämmönvaihdin tarvitaan. Pumppu C imee haaleaa vettä varaajan alapäästä, joka lämpenee lämmönvaihtimessa ja palautuu sitten varaajan yläpäähän lämmenneenä.

Tässä esimerkissä on käytetty ohjausyksikkö G422-P01:n valmista asettelutyyppiä numero 6.

Toiminta kiertovesipumpulle P:lle:
Pumppu P käynnistyy, jos lämpötilaero anturien T1-T2 > asettelu ΔT1. Esim. jos tilanne on sellainen, että aurinkopaneelin lämpötila T1=65°C, varaaja T2=40°C, ja asettelu ΔT1=10°C, niin pumppu on käynnissä, koska T1:n ja T2:n lämpötilaero on suurempi kuin 10 °C. Vastaavasti pumppu P sammuu jos ero menee pienemmäksi kuin ΔT1:n asetteluarvo (tässä tapauksessa 10 °C)

Toiminta kiertovesipumpulle C:lle:
Pumppua C voidaan ohjata ulkoisella katkaisijalla (painonapilla L), joka pysäyttää kierron tietyksi aikaa aikareleen välityksellä tarvittaessa.
Pumppu C käynnistyy aina samaan aikaa kuin pumppu P (ulkoinen rele ja ”Pump regulation” parametri =No).
Kun aseteltu lämpötila T2max (esim. 50 °C) ylittyy, pumppu C sammutetaan
Kun aseteltu lämpötila T4max (esim. 60 °C) ylittyy, sammutetaan pumppu P. Tämä asettelu kannatta pitää niin suurena, että T2max asettelu hoitaa pumpun C pysäyttämisen, jolloin varaaja ei enää lämpene, mutta pumppu P pysyy päällä (esim. kovat helteet).


Toiminta magneettiventtiili D:lle:
Magneettiventtiili pitää lämmityskiertoa varaajaan kiinni jännitteettömänä. Magneettiventtiili toimii rinnan pumpun C:n kanssa eli aina kun pumppu C pyörii, venttiili on auki. Muuten kiinni. Tämä estää ns. vapaakierron kun pumppu ei pyöri.

Kytkennän 1 hyvät sekä haasteelliset ominaisuudet.

Plussat:
-Aurinkopaneelit voidaan liittää olemassa olevaan varaajaan /putkituksiin.
Varaajaan ei tarvitse tehdä muutoksia
Toimii lisälämmönlähteenä
Nostaa ja pitää käyttöveden lämpimänä varaajassa
Säästää energiaa
Toimii myös maalämpövaraajassa, jossa lämmitetty käyttövesi lämmittää patteri/lattialämmitystaloa.

Haasteelliset:
-Kun lämmönvaihtimen ja varaajan kierto (pumppu C) on käynnissä ja tarvitaan runsaasti lämmintä vettä (esim. suihku), voi vesi loppua ilman kierron sammuttamista (langaton kytkin L). Kun kierto sammutetaan, tulee lämmin vesi varaajasta eikä vaihtimen läpi. Myös ns. virtausventtiilin laittaminen on mahdollista, jolloin venttiili tunnistaa virtauksen ja katkaisee kierron viiveellä (esim. käsien pesuun ei tarvita kierron pysäyttämistä)
Miksi varaajaan menevä kierto sitten pitää sammuttaa? Vaihdin ei jaksa lämmittää suoraan sen läpi tulevaa kylmää vettä kovin pitkään. Tämä on madollista esim. aamupäivällä tai iltapäivällä kun paneelit eivät vielä anna täyttä tehoa (esim. vain 40 °C astetta) ja varaajaa kuitenkin jo lämmitettään auringolla. Tämän takia pumppu C voidaan tarvittaessa sammuttaa langattomalla painonapilla esim. 2-3 minuuttia kerrallaan (aikareleohjaus), jolloin kierto palautuu päälle esim. suihkussa käynnin jälkeen.

Vaihtoehdot (kytkentä 2 ja 3):

- Jos on halua ja kykyä modifioida varaajaa, niin varaajan kannattaisi tehdä aurinkoyhde tai yhteet, johon vaihtimelta tuleva vesi johdetaan (katso kytkennät 2 ja 3). Tällöin lämmityskierto toimii vain varaajan alapäässä ja kiertoa ei tarvitse sammuttaa kovallakaan kuuman veden kulutuksella. Kytkentä 3 on paras ratkaisu, koska verkosta tuleva kylmä vesi ei mene sellaisenaan vaihtimen läpi, vaan vesi otetaan varaajasta (muutamat maalämpöpumppuvalmistajat käyttävät tätä ratkaisua)

- Vaihtoehtona aurinkokuparikierukka on myös hyvä ratkaisu, jolloin lämmönvaihdinta ei enää tarvita ollenkaan (esim. haponkestävään rosterivarajaan voi olla hieman hankalaa tehdä kuparikierukan vaatimaa isoa reikää)


Muuta huomioitavaa.

Virtausnopeus:
-Virtausnopeus suositellaan asetettavaksi 1.5l/min jokaista paneelia kohden. Esim. jos aurinkopaneeleita on 4kpl, niin virtausnopeus säädetään 6l/min ohjausyksikön parametriin („Flow / rotameter” parametetri) sekä mekaaniseen virtausasettelusäätimeen, joka sijaitsee pumpun alla ohjausyksikössä (katso ZPS_manual.pdf, sivu 1 ja viittaus 8)

Glykoli:

- Käytettäessä lämmönvaihdinta, olisi syytä käyttää myrkytöntä glykoli-vesi-seosta. Teoriassa on mahdollista, että lämmönvaihtimeen tulee vuoto ja glykoli pääsee käyttöveteen.

- Propyleeniglykoli on myrkytön ja Etyleeniglykolit ovat myrkyllisiä.

- Alla pari vaihtoehtoa lämmönsiirtonesteeksi

- http://www.sepratec.fi/kauppa/catalog/index.php?cPath=136_148&osCsid=dcacd669eeeb17735224e04a0c0d3d36

- http://www.motonet.fi/web/guest/etusivu#productid=60-9843

- Vedellä on ylivoimainen lämmönsiirtokyky verrattuna mihin tahansa nesteeseen. Pelkkä vesi kykenee siirtämään 2 kertaa enemmän lämpöä kuin 50/50 glykoli-vesi-seos. Vettä voi hyvinkin käyttää kesäisin lämmönsiirtonesteenä. Syksyn tulleessa pitää kuitenkin huolehtia jäätymisvaarasta, joten glykoli-vesi-seosta on silti hyvä käyttää Suomen oloissa. Lisäksi glykoli estää mm. ruostumista, syöpymistä, hapettumista ja vaahtoamista järjestelmässä.

Eristäminen:
-Kaikki putket sekä lämmönvaihdin olisi hyvä eristää huolella mukaan lukien varaaja.

Hyötysuhde:
-Aurinkopaneelin hyötysuhde paranee, jos aurinkopaneeli liitetään esim. lattialämmitykseen, ilmakonvertteriin tai esim. talon tuloilman lämmittämiseen. Tällöin aurinkopaneeli alhaistakin lämpötilaa voidaan hyödyntää. Alhainen paneelin lämpötila esim. alku- ja lopputalvesta voitaisiin ohjata esim. ilmakonvertteriin jolloin saadaan lämmintä ilmaa huoneeseen ja kun lämpöä on sitten runsaasti saatavissa, niin sitten se ohjataan varaajaan. Aurinkopaneelin hyötysuhdetta pystyy tällöin parantamaan jopa 50 %.


Materiaalilinkkejä:
G422-P01 asennusohje:

http://www.hewalex.com.pl/pliki/en/ZPS_manual.pdf


G422-P01 käyttöohje:
http://www.hewalex.pl/pliki/en/old/G403_P10_controller_manual.pdf

Valokuva liitännöistä / Kytkentakaaviot 1kuva / 2Kuva / 3kuva



Kytkentä 1

Kytkentä 2

Kytkentä 3

Lämmöt talteen erillisvaraajalla
Sovellus uima-altaaseen